Skool!
Kun kilistellään ja juodaan maljoja, sanotaan Skool! Kunnioitettu kirjailija Ilmari Kianto sanoi "skool sen asian päälle!", mutta Juhani Aho laukaisi, että "kippistellään". Arvollinen maljannosto tuntee myös tämän maagisen merkkisanan jokaiselle kirjaimelle kehitellyt nimikkoaiheet. Skoolailulla on muutenkin moni-ilmeinen menneisyys kerrottavana.
Pohjoismaat omaksuivat 1600-luvulla saksalaisen tavan juoda maljoja kaksittain ja tämän merkiksi sanottiin se, mikä kädessä oli, siis skooli, Malja! Skål on maailman tunnetuimpia sanoja ja siihen perehtyneet tutkijat ovat tehneet aikamoisia löytöjä. Nyt tiedetään, kuinka Tukholman hoviin tuli suurvaltakaudella useista maista lähettiläitä ällistyäkseen saman tien kiihkeästä maljoittelusta. Tämä alkoi kuninkaan ja kuningattaren maljasta jatkuen kruununperillisiin. Juhlijat seisoivat pöytien ääressä päät paljastettuina ja pitkät puheet juoman lisäaromina. Täydet kipot lipuivat pöytiin joka toinen tunti. Maljan torjuminen oli kunnianloukkaus, mutta kilistelyä kiiteltiin aitona mieskuntona. Myös tavalliselta matkustavaiselta vaadittiin vastaavaa näyttöä. Herrasmies Ranskasta oli Ruotsin-reissullaan pysähtynyt majataloon levähtämään. Mutta eihän siitä mitään tullut, sillä ensin skoolailtiin rovastin tahdissa ja sitten krouvarinemännän kanssa. Unet olisivat jo maistuneet, mutta toisin kävi. Pormestari ilmestyi aamutuimaan viinimaljat tarjottimella. Yöasu ei haitannut, kun rituaali lähti käyntiin. Perinteiset maljakohteet toimivat lämmittelykierroksena, seurasi vahva aamiainen, eikä enää yllättäen ²sinun malja, minun malja, kaikkien kauniiden tyttöjen malja².
Menneiden satalukujen skoolaustraditio on ja pysyy päätähuimaavana. Tarinamme ranskalainen arveli, ettei Pohjolassa juoda suinkaan maistellen, vaan ihan muussa tarkoituksessa. Arvokkuuteen on kuitenkin pyritty ainakin muinaisten viikinkien aikoina. Kohoteltiin esi-isien ja jumalien kunniaksi ja näin vahvistettiin yhteistä uskonliittoa. Skool! vihki astian sisältöineen käyttöön ja näin kaikki pääsivät osallisiksi jumalaisesta voimasta. 1700-luvun reipas maljalaulu, Carl Michael Bellmanin kuningas Kustaa III:lle osoittama Gustafs skål!, on jatkanut vakavanyleviä perinteitä. Pohjolassa on muutenkin määritelty skål-sanaa uudelleen ja tuloksena on komeita aiheita maljan jokaiselle kirjaimelle erikseen. S - K - Å - L on siis yhtä kuin terveys (= Sundhet), rakkaus (= Kärlek), vanhuus (= Ålderdom), kunnioitus (= Aktelse) ja onni (= Lycka). Mitäpä me keksisimme "skoolille", jonka Ganander mahdutti suomenkielen sanakirjaan vuonna 1788? Heti huomaamme, että Sisussa ja 90-vuotiaassa Suomessa on mahtavasti nostetta. Kiannon sanoin Skool sen asian päälle!
Irmeli Tanttu
Lähteitä mm. Gastronomisk Kalender 1961, Gustaf Näsström: Svensk skål Gastronomisk Kalender 1986, Gösta Adelswärd: Till skålandets historia.
